© 2017 HOHTO-hanke 

  • Grey Facebook Icon
  • Grey Instagram Icon
Please reload

Viimeisimmät postaukset

Mikkelin Olkkarissa

December 12, 2016

Osana nuorten palvelujen kehittämistä vierailimme Mikkelissä tutustumassa Olkkarin toimintaan.

 

 

Olkkari toimintaympäristönä

 

Olkkarin toiminta on käynnistynyt Mikkelin kaupungin nuorten ohjauspalvelujen kehittämishankkeena vuonna 2011. Rahoitus tuli Euroopan Sosiaalirahastosta ja sen oli myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskus. Hankkeen kohderyhmänä olivat 15 – 25 – vuotiaat nuoret. Tavoitteena oli nuorille suunnattujen palvelujen yhteen kokoaminen, yhteistyön lisääminen nuorten, järjestöjen, asiantuntijoiden kanssa sekä kopparitoiminnan käynnistäminen.

 

Hankkeen tuloksena syntyivät kattavat matalan kynnyksen ohjaus- ja tukipalvelut nuorille. Olkkari palvelut perustuvat toiminnallisuuteen, joka toteutetaan yhteistyössä järjestöjen, oppilaitosten ym. kanssa. Olkkarissa on avoimet ovet maanantaista perjantaihin klo 13–16.30. Sisään voi tulla asian kanssa tai ilman. Lupa on vain olla, aikuinen on kuitenkin aina läsnä. Neuvontaa ja ohjausta saa ilman ajanvarausta tai voi halutessaan myös varata ajan.

 

Mikkelin kaupunki on vakinaistanut Olkkarin toiminnot vuoden 2015 alusta. Päätös perustuu kaupungin omaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelmaan ja sen lainsäädännölliseen taustaan.  Vuoden 2015 alusta Olkkarista tuli osa valtakunnallista Ohjaamomallia, joka toteutetaan erillisenä hankkeena. Hankkeen aikana käynnistetään nuorisotakuuseen liittyvän ohjaamotoiminnan mukaisia matalan kynnyksen palveluita alle 30-vuotiaille nuorille täydentämällä Olkkarin nykyistä palvelutarjontaa. Mukaan on tullut oppilaanohjauksen palvelut, matalankynnyksen terveydenhoitajan palvelut sekä työelämänpalvelut. 

       

Toiminnan tavoitteissa jatkuu nuorten toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen matalan kynnyksen palveluissa. Olkkari tarjoaa tasavertaiset palvelut sukupuolesta riippumatta.

Olkkarin henkilöstömäärä oli kunnioitusta herättävä; töissä on yhteensä 28 henkilöä, joista ainoastaan neljä oli hankerahoituksella. Henkilöstöön kuuluu mm. etsivät nuorisotyöntekijät (5), nivelvaiheen kopparityöntekijä, lastensuojelun tuki- ja jälkihuollon työntekijät (4), päihdehuollon ohjaajat (2), psykiatriset sairaanhoitajat (2), psykologi sekä terveydenhoitaja.

 

Tiimiä vetää ja käytännön työtä koordinoi projektikoordinaattori. Toiminnan hallinnolliset esimiehet ovat liikunta- ja nuorisojohtaja ja sosiaalitoimen perhepalvelut.

Nuoret itse toimivat erilaisten vertaisryhmien vetäjänä. Tällä pyritään edistämään voimaantumista ja itseohjautuvuutta. Nuori muuttuu objektista subjektiksi. Olkkarissa on rohkeasti otettu uusia menetelmiä käyttöön, kuten eläinavusteinen ohjaus.

Yhteydenottoja Olkkariin tule vuodessa n. 1500, joista 500 on pidempi aikaisia asiakassuhteita. (2014)

 

Ohjaus Olkkarissa

 

Olkkarin palvelukokonaisuuden muodostavat 1) ohjauspalvelut 2) ennaltaehkäisevät palvelut ja 3) tukipalvelut.

 

Ohjauspalveluihin kuuluu kaikkiin elämäntilanteisiin liittyvä ohjaus ja nivelvaiheen kopparityö. Nuorisolakiin perustuva etsivä nuorisotyö toimii myös Olkkarin tiloissa. Ohjauspalvelujen toteuttamistavoissa vahvasti läsnä ovat henkilökohtainen ja kohtaamiseen perustuva ohjaus sekä rinnalla kulkeminen. Ohjauspalvelut ovat myös jalkautuvia ja palveluja on mahdollista saada myös Mikkeliin kuuluvissa pienemmissä taajamissa ja lähikunnissa.

 

Ennaltaehkäiseviin palveluja Olkkarissa ovat ilman ajanvarausta tarjotut ohjaus-ja neuvontapalvelut. Olkkarissa on paljon teemallista toimintaa; mm. kirppis- tai pelipäiviä. Erilaiset kerhot- ja harrasteryhmät saavat käyttää Olkkarin tiloja toimintaansa. Tarjolla olikin useita erikokoisia tiloja tapaamisia varten.

 

Tukipalvelut käsittävät päihde- ja mielenterveystyön 13–19-vuotiaille sekä lastensuojelu tuki- ja jälkihuolto. Ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat vapaaehtoisia ja ne perustuvat luottamukseen. Jos asiakas on alaikäinen, vanhemmat pyritään saamaan mukaan yhteistyöverkostoon.

Olkkari on suunnattu nuorille, jotka pohtivat omaan elämään ja itsenäistymiseen liittyviä valintoja ja käytännön asioita.  Olkkarista voit saada näkökulmia näiden asioiden pohtimiseen sekä kaverin mukaan asioiden hoitamiseen.

 

Olkkarin ohjaustyö perustuu henkilökohtaisiin tapaamisiin. Jokaisen nuoren kanssa sovitaan oma vastuuohjaaja, jonka kanssa käydään keskustelua tulevaisuuden vaihtoehdoista. Olkkarin ohjaajan voi tavata eri paikoissa; Olkkarissa, kotona, koululla tai vaikkapa kaupungilla. Ohjausta voi saada myös ilman ajanvarausta. Vastaanottotiskillä on aina joku päivystämässä vuorollaan. Minun vierailupäivänäni päivystysvuorossa oli terveydenhoitaja Leena Puttonen, jonka kanssa sain viettää aikaa vastaanottotiskillä ja seurata hänen ohjaustyötään. Leenan mukaan mikkeliläiset nuoret käyttävät paljon Olkkarin terveydenhoitajan palveluja. Erityisesti ne nuoret, joilla ei ole koulu- tai opiskelupaikkaa, ovat terveydenhoitajan palveluiden ulkopuolella ilman Olkkarin palveluja. Myös työttömien terveystarkastuksia tehdään nuorten osalta Olkkarissa, mikä on mielestäni todella järkevä ratkaisu. Asiakaskäynnit painottuvat eniten mielenterveys-, päihde- ja ehkäisyasioihin. Olkkarissa on myös tavattavissa esim. velkaneuvoja, ammatinvalinnan ohjaaja ja palveluohjaaja työvoiman palvelukeskuksesta tiettyinä päivinä viikossa.

 

Olkkarissa toteutetaan myös pienryhmäohjauksia erilaisin teemoin. Ryhmätoiminnot, tapahtumat ja vapaaehtoistoiminta on tehty pitkälti järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyönä. Ryhmiä on mm. teatteriharrastajille, pelaajille, perheellisille ja sukupuolivähemmistöön kuuluville nuorille.  Olkkarista käydään pitämässä myös ryhmiä kouluissa, esim. 9 luokkalaisille tytöille. Saimoin ehkäisevää päihdetyötä tehdään myös kouluissa. Kuitenkin koulutyönyhteistyö ei suju vielä niin hyvin, kun Olkkarin henkilökunta tahtoisi, vaan parannettavaa löytyy. Koulujen kautta pystyy tavoittamaan koko ikäluokan, joten yhteistyön tiivistäminen oppilaitosten kanssa on kehittämistyön kärkiä tulevina vuosina.

 

Olkkarissa siis tapahtuu paljon ja olin todella vaikuttunut kaikista toiminnanmuodoista. Mielenkiintoisin (ja mieleenpainuvin) työntekijä oli kuitenkin koulutus- ja kuntoutuskoira Hilma Kinkkunen. Keskustelin pitkään Hilman ”työnparin” etsivän nuorisotyöntekijän Ninni Valkosen kanssa.  Hilma Kinkkunen on kolmevuotias koulutus- ja kuntoutuskoira. Hilma on käynyt yhdessä Ninnin kanssa kasvatus- ja kuntoutuskoirakoulutukseen kuuluvan soveltuvuustestin Helsingissä sekä täydennyskoulutuksen JAMKissa Jyväskylässä. Ninnin mukaan Hilma on todella hyvä sillanrakentaja. Nuoret tulevat ottamaan paljon helpommin kontaktia, kun Hilma on mukana. Yksilötapaamisissa Hilman mukana olo rentouttaa tilannetta. Hilmaa voi rapsutella, ja huomio keskittyy enemmän Hilmaan. Siinä samalla nuoren on helpompi puhua vaikeistakin asioista. Myös pelkästään Hilmalle voi varata tapaamisajan. Ninni keroi myös, että Hilman kanssa tehdään erilaisia tunnekasvatukseen liittyviä tehtäviä, ja Hilman kautta herätellään keskusteluja ja pohdintoja. Esimerkiksi käydään läpi asioita, mitä Hilma tarvitsee, jotta sen arki sujuu. Sitten pohdintaa peilataan omaan elämään, ja todetaan, että nuori itse tarvitsee samalla tavalla esimerkiksi lepoa, ruokaa ja huolenpitoa kuin Hilmakin.

 

Muut tukipalvelut

 

Leena Puttonen esitteli minulle myös laajasti Mikkelissä käytössä olevaa Tajua Mut! – toimintamallia. Mallin tarkoituksena on erityisesti parantaa peruskoulun ja muiden oppilaitosten, järjestöjen ja viranomaisten välistä tiedonkulkua, jotta nuorten ongelmiin voitaisiin reagoida ajoissa, eivätkä ongelmat ehtisi kasvaa järin suuriksi.  Tajua Mut! -toimintamallissa lasten ja nuorten kanssa työskentelevät julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin ammattilaiset voivat ”liputtaa” eli ilmoittautua mukaan yhteistyöhön muiden samaa lasta tai nuorta auttavien ammattilaisten kanssa. Tähän tarvitaan nuoren tai lapsen huoltajan suostumus. Luottamuksellisia tietoja käsitellään ainoastaan asianomaisten luvalla. Tällöin on mahdollista edistää eri toimijoiden välistä tiedonkulkua rikkomatta kansalaisen omia tietoja koskevaa itsemääräämisoikeutta.

 

Olkkarissa toimi myös Sosiaalisen kuntoutuksen (SOSKU) valtakunnallinen kehittämishanke. Mikkelin kaupungin Kuhan selviit -osahankkeessa kuntoutuvalle nuorelle rakennetaan polku, joka sisältää itsenäistymisen ja toimintakyvyn vahvistavia toimintakokonaisuuksia. Nuoren kanssa tehdään henkilökohtainen suunnitelma, jossa palveluohjauksellinen tuki tarjotaan vähintään vuodeksi. Henkilökohtainen suunnitelma sisältää tavoitteet, määrittelevät vastuuhenkilöt ja kuntoutusprosessin vaiheet. Verkoston kokoamisesta on vastuussa nuoren henkilökohtainen palveluohjaaja.

 

Mikkelissä toimii myös Ohjaamo-palvelupisteiden rakentumista tukeva hanke, joka kehittää nuorten matalan kynnyksen palveluita Etelä-Savossa. Hanke tarjoaa Ohjaamo-toimijoille koulutusta, käytännön tukea ja verkostoja nuorten matalan kynnyksen palveluiden järjestämiseen. Pienissä kunnissa käynnistetään nuorten ohjauspalveluihin liittyviä pilotteja ja palvelukokeiluja. Erityisenä painopisteenä ovatkin syrjäseutujen nuorten palveluohjauksen ja ohjauspalveluiden saatavuuden turvaaminen. Hankkeessa keskitytään myös erityisryhmiin kuuluvien nuorten, kuten vammaisten, romanien ja maahanmuuttajien, huomioiminen nuorten palveluissa.

 

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Seuraa meitä
Please reload

Etsi postauksia
  • Facebook Basic Square