© 2017 HOHTO-hanke 

  • Grey Facebook Icon
  • Grey Instagram Icon
Please reload

Viimeisimmät postaukset

Hyviä käytänteitä Tanskasta

July 10, 2016

 

Heli vietti viikon Tanskassa Academia-opintomatkan merkeissä tutustumassa Tanskan ohjausmalliin ja työllistymistä edistäviin ratkaisuihin. Työparina hänellä oli vastuuvalmentaja Jere Sivén Cimson Koulutuspalvelut Oy:stä. Opintomatka kustannettiin Erasmus+ ohjelmasta, jota koordinoi Suomessa Cimo. Tanska oli ensisijainen toive opintovierailun kohdemaaksi, sillä Heli ja Jere työskentelevät  molemmat työllistymistä edistävissä palveluissa; toinen kunnan palveluksessa ja toinen yksityisellä sektorilla. Molempien toimenkuviin kuuluu paljon myös uravalintaan liittyvää ohjausta sekä työelämävalmennusta työttömille.

 

Academia-viikon aikana he pääsivät vierailemaan ministeriöissä, nuorten ohjaamoissa ja sai kuulla kattavia esityksiä tanskalaisesta koulutus- ja ohjausjärjestelmästä. Tanskan koulutusjärjestelmän rakenne on lähes identtinen Suomen kanssa. Eroja kuitenkin löytyy palvelujen järjestämisessä, varsinkin ohjauksenkentältä.

 

Nuorille henkilökohtaista opinto-ohjausta on vähän

 

Tanskassa yläkouluikäiset saavat yllättävän vähän henkilökohtaista oppilaanohjausta. Tämä on seurausta siitä, että ohjauksesta on leikattu valtion varoja 20 % pari vuotta sitten. Kahdeksannella luokalla kaikkien oppilaiden kykyä edetä opinnoissa ja ammatinvalinnassa arvioidaan perustaitoja mittaavalla testillä. Testissä painopiste on äidinkielessä, lukemisessa ja matemaattisissa perustaidoissa. Testi määrittää mm. keiden on järkevää hakeutua lukiokoulutukseen. Ainoastaan heikoin osa (20 %) tulee saamaan henkilökohtaista ohjausta yhdeksännellä luokalla ja toisen asteen nivelvaiheessa. Heillä on mahdollisuus päästä esimerkiksi siltaopintoihin, joista on mahdollisuus edetä ammatilliseen koulutukseen.Verrattuna Suomen yläkouluun oppilaanohjausta oli määrällisesti hyvin vähän. Toinen merkittävä ero oli Suomen koulutusjärjestelmään oli, että ohjaajat eivät olleet koulun työntekijöitä, vaan he toimivat nuorisokeskusten alaisuudessa. Tarvittaessa ohjaajat ottivat ohjausta tarvitsevat oppilaat mukaansa suoraan koulusta nuorisokeskuksiin.Koska ohjaajat eivät toimineet oppilaitoksissa, vaan ikään kuin työelämän ja oppilaitoksen välissä, oli ohjaajien yhteydet työelämän suuntaan hyvin tiiviit ja ajantasaiset.

 

Turvatakseen riittävästi kansainvälisiä investointeja Tanskassa on panostettu koulutustason korkeuteen. Ongelmana on tällä hetkellä, että lukiokoulutukseen hakeutuu enemmän opiskelijoita, kuin ammatilliseen koulutukseen. Liian moni opiskelija ei suorita lukiotutkintoa tai valmistuu niin huonoin arvosanoin, ettei eteneminen korkeakouluopintoihin ole mahdollista. Niinpä he siirtyvät lukion jälkeen ammattikoulun, jolloin he ovat työmarkkinoiden käytettävissä kolme vuotta myöhemmin kuin ideaalitilanteessa olisi. Keskimääräinen ammattikoulun aloitusikä olikin noin 23 vuotta.

 

Ammatillisen koulutuksen imago on heikko, johon on yritetty vaikuttaa mm. tietoisuuden lisäämisellä ammattikoulutettujen jatkuvasti kasvavasta tarpeesta työelämässä. Hyvän ammattitaidon omaavista työntekijöistä on jatkuva pula, joka vain kasvaa tulevaisuudessa. He näkevät ammatillinen koulutuksen urakehityksen ja työllistymisen tärkeimpänä mahdollisuutena niin nuorille kuin työssä oleville tai työttömille aikuisillekin. Tanskalaiset kollegamme olivatkin huomioineen Suomen onnistumisen ammatillisen ja lukiokoulutuksen hakijamäärien tasapainottamisessa. Toisaalta heidän oli vaikea ymmärtää, että Suomen lukioihin hakeutuu pakosta, ammatillisen puolen korkeiden keskiarvorajojen vuoksi, opiskelijoita, joiden paikka olisi ennemminkin ammatillisella puolella.

 

 

 Työttömällä on oikeuksien lisäksi myös velvollisuuksia

 

Työllistämisen osalta Tanskan malli perustuu ajatteluun oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainosta: valtiovalta pitää huolta jokaisen kansalaisen toimeentulon tasosta maksamalla verrattain hyvää työttömyysturvaa. Tanskassa on kuitenkin heikennetty mahdollisuuksia nauttia passiivisesti työttömyyskorvauksia. Työttömiltä edellytetään osallistumista työllistymistä edistävään toimintaan, työharjoitteluun tai koulutukseen. Työttömän rahalliset tuet ovat ehdollisia aktivointitoimiin osallistumiselle. Viranomainen tai jopa työllistymistä edistävän projektin työntekijä voi uhata työttömyysturvan maksujen lopettamisella, jos aktivointitoimista kieltäydytään. Tanskan työmarkkinoiden joustavuutta lisää myöskin irtisanomisajan puuttuminen kokonaan. Liitot ovat myöskin hyväksyneet tämän toimintamallin.

 

Tanskan järjestelmälle on tyypillistä, että rahoitusta on paljon. Kaksi eri ministeriötä rahoittaa koulutusta ja ohjausta. Mittava rahoitus takaa sen, että työttömiä tukevia viranomaisia on paljon. Yksityisiä yrityksiä TE-palveluiden palveluntuottajina ei käytetä, kuten Suomessa tehdään yhä enemmän.  Hämmästystä herätti myöskin suomalaisten yritysten laaja-alainen toimintatapa. Tanskan mallin etuna on kuitenkin, että työttömät saavat apua, ohjausta ja tsemppausta työharjoitteluun, koulutukseen tai työhaastatteluihin selvästi enemmän ja selvästi varhaisemmassa vaiheessa kuin Suomessa. Nuoren muuttaessa tai keskeyttäessä koulutuksen on ohjaajilla velvollisuus olla yhteydessä viiden päivän kuluessa. Nopealla puuttumisella halutaan estää syrjäytymistä. 

 

 Tanskalaisten mallin etuja selvästi ovat panostaminen työvoiman ammatilliseen liikkuvuuteen ja joustavaan koulutusjärjestelmään, jota valtiovalta avokäteisesti tukee. Tavoitteena on, että jokaisella työntekijällä on pääsy täydennyskoulutukseen ja/tai uudelleenkoulutukseen kaikissa työelämän vaiheissa. Suomalaisen mallin mukaisia aikuiskoulutuskeskuksia ei Tanskan mallissa kuitenkaan tunneta. Koska tulevaisuuden uusia työpaikkoja on vaikea ennakoida työn sisältöjen suhteen, tulisi ammattitaitoja käyttää liikkuvuuden edistämiseen työmarkkinoilla. Työntekijät liikkuvat sinne, missä työtä on. Näin työttömyyskaudet olisivat lyhempiä huolimatta siitä, että esimerkiksi rakenteellisista muutoksista, jolloin tuottavaa työtä katoaa.

 

Koulutusmallia on muokattu uusiksi lainsäädännön myötä ja koulutuksessa opittavia taitoja on päivitetty, sillä ammattiosaamisen lisäksi tärkeimmät tulevaisuuden taidot ovat oppimiskyky, sosiaaliset taidot, kyky itsenäiseen työskentelyyn, ryhmätyöskentelytaidot ja yrittäjyystaidot. Ajatuksena on ollut sulauttaa ohjausta oppiaineiden sisään. Osa opettajista ei kuitenkaan noudata ministeriön antamia ohjausohjeita omassa työssään.

 

Parhaat palat yhdistettyinä

 

Laajasti arvioiden Tanskan malliin on poimittu elementtejä, jotka ovat meillä Suomessa olemassa. Ohjaamot olivat yhdistelmä ohjausta ja etsivää nuorisotyötä. Nuorten työllistymiseen perustetut matalan kynnyksen toiminnat sisälsivät piirteitä kuntouttavasta työtoiminnasta, etsivästä nuorisotyöstä ja työhönvalmennuksesta. Tulokset olivat todella hyviä; yli 70 % nuorista saa opiskelu- ja/tai työpaikan toimenpiteiden jälkeen. Ero suomalaiseen malliin on erityisesti toiminnan nopeudessa ja joustavuudessa. Passiivinen kotona olo ei ole mahdollista, vaan kaikkien tulee olla mukana jossain toimenpiteessä välittömästi työttömyyden alkaessa, jopa työttömyyden uhatessa. Hyvänä asiana oli, että toimenpiteiden arvioinnissa vaikuttavuudelle annettiin paljon suurempi merkitys kuin toimenpiteiden määrälle. Viranomaisten työssä painopistettä on koko ajan siirretty paikalliseen suuntaan, jota kautta yksilön omat ajatukset, tarpeet, vahvuudet ja osaaminen voidaan entistä paremmin huomioida tulevia polkua suunniteltaessa.

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

Seuraa meitä
Please reload

Etsi postauksia
  • Facebook Basic Square